keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

I don't know if I'm scared of dying but I'm scared of living too fast, too slow

First Aid Kit - My Silver Lining

Päätin pyyhkiä jätkän elämästäni pois. Koko juttu toi mun päiviin entistä enemmän stressiä ja ahdistusta, joten ehkä tämä oli vain hyvä. Tai hetken se ainakin tuntui siltä, mutta en tiedä tuntuuko enään. Huomaan aivan liian usein tuijottavani kännykkäni näytöllä kelluvaa kuvaa hänestä tai meidän viestiketjua ja odotan hänen vastaavan jotain. Ehkä on vain hyvä, että hän ei vastaa yhtään mitään.

Oon niin väsynyt kaikkeen nyt. En jaksaisi valvoa jokaista yötä ja nukahtaa vasta auringon noustessa. En jaksaisi nähdä ketään tai vastata puhelimeen, kun se soi. En jaksaisi edes nousta sängystä ylös, mutta kai mun on pakko jaksaa. Oon niin kyllästynyt pitämään kulissejani yllä muiden edessä ja olla muka niin onnellinen, varsinkin äidin. Mulla on ollut niin monta tilaisuutta avata suuni ja antaa kaiken valua kurkustani ulos, mutta en vain pysty siihen. Tahdon pystyä siihen, mutta miksi se on niin vaikeaa? Pelkään niin paljon, että pian huomaan kesän olevan jo ohi ja on aika palata kouluun ja huomaan, että en ole tehnyt yhtään mitään.

Mun tatuoinnin piti muistuttaa mua siitä, että tapahtui mulle mitä tahansa, mä selviän. Nyt sekin alkaa tuntua täysin merkityksettömältä.

Ja mä oksensin tänään. Kahdesti. Miksi?

Koska mä olen heikko. Siksi.

2 kommenttia:

  1. Mun piti linkittää tuo biisi seuraavaan blogimerkintään. Sulla taitaa olla hyvä musamaku. Oikeastaan siks mä tähän halusinkin kommentoida, vaikka mitään asiaa ei taasKAAN ole.

    Mä kyllä muistan liian hyvin oman suhteen loppuajoilta sen, miten tuijotin kännykkää ja odotin vastausviestiä. Kun annoin periksi ja päätin siivota ihmisen elämästäni, se tuntui aluksi hyvältä, mutta sitten alkoi taas ahdistaa. En tiedä mikä tossa tilanteessa olisi paras ratkaisu, mutta tuo itsensä kiduttaminen odotuksessa ainakin on ihan kauheaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hah, sullakin siis varmasti! Musta se on vain ihanaa, että mulle kommentoidaan. Tämäkin sai hymyn kasvoilleni!

      Ei tätä kyllä suhteeksi voi mitenkään kutsua, mutta en halua olla tässä enää. Tai ehkä mä haluan, mutta en pysty! Pitäisi varmaan poistaa kaikki kuvia ja viestiketjuja myöten.

      Poista