Elämä kateissa

Kuinka pelkästään vieressäsi nukkuminen on juuri sitä mitä nyt tarvitsen. Et tiedä mun sumuisesta mielestä mitään ja voin olla juuri sitä mitä tahdon olla. Halaat ja suutelet kaulaani, tunnen sun lämmön ja mua vain hymyilyttää tämä hetki. En tahdo pois tästä enkä tahdo enää kadota, mutta kun me ennen ulko-oven sulkeutumista vielä suudellaan ja sä lähdet olen taas se sama pieni rikkinäinen räsynukke lastenhuoneen pimeässä nurkassa. Keitän pannullisen kahvia ja itken, itken, itken, siistin itseni ja koitan tehdä jotain hyödyllistä. Sinun suustasi tahtoisin vain kuulla ne kolme pientä sanaa, koska sinun suustasi ne tuntuvat aidoilta. Susta on tullut mulle aivan liian tärkeä. Mä välitän, mä välitän ehkä liikaakin, mutta eihän se haittaa, eihän?

Rappukäytävässä tuoksui hetken sinä, kun kuljen yksin ulos tupakalle. Istahdan kylmään pihakeinuun ja kuuntelen sen natisevia sarania. Törmään itkuisena postinjakajaan, joka ojentaa päivän lehden ja mä mietin mitähän se mahtaa ajatella. Kyllästynyt ilme kasvoillaan, en kuule vastausta kiitokseeni ja hän katoaa alas. Mä suljen oven perässäni enkä jaksaisi välittää enää.

Ja yöllä mä petyn, kun likaisten lakanoiden mukana lähti sinun tuoksusikin, joka toisi toivomaani turvaa ja parempaa oloa. Kadulla huudetaan enkä saa unta, vaikka vuoksesi olen niin väsynyt. Nukun liian suuri flanelli päälläni ja toivon sen lämmittävän yhtä paljon, kun sinä vierelläni.

Mun tekisi mieli kysyä sulta, mutta mä pelkään menettää. Jos sä katoat, valut hienona hiekkana sormieni lävitse, mä en tiedä mitä tapahtuisi. En tahtoisi ajatella sitä, mutta mun mieli takoo solmuja solmun perään enkä osaa olla enää. Tyttö pikkupäissään kehoittaa ja rohkaisee, mutta mä vaan epäröin ja avaudun. Yksi tequila liikaa, yksi ehkä liian vähän, mutta mä elän ja hengitän. Ehkä se on kaikista tärkeintä. "Niin se on", tyttö takkuinen nuttura päälaellaan sanoo ja hetken mä hymyilen.

Niin se kai on.

Mitä mulle on tapahtunut? Lyhyesti; täytin kaksikymmentä, juhlin, pakotin itseni kouluun, raadoin koulutehtävieni kanssa, juhlin lisää, muutin uuteen asuntoon, pääsin pois koulusta, näin Jätkää useammin ja useammin, ikävöin ja tahdoin pois. Anteeksi. Koitan nyt palata muistilehtiöstäni tänne blogin puolelle.