Ja mä teen sen kaiken, kuin ennenkin. Herään liian aikaisin, mutta joudun kiirehtimään silti. Ostan kahvin suosikkikioskistani torin laidalta ja juoksen pysäkille. Poltan vielä kiireessä tupakan ja kuskin sulkiessa ovet mä viiton tulevani vielä sisään. Istun samalle paikalle, kun aina ennenkin ja painan kuulokkeet korvilleni. Valitsen yhden soittolistoistani, kerään jonoon kasan mieleisiä biisejä ja nostan pahvisen mukin huulilleni. Kaipaan näitä rutiineja elämääni, vaikka samalla olen niin onnellinen niiden olevan ohi. Mulla on vain liikaa aikaa ajatella ja spekuloida asioita ja
tulla
hulluksi.
Hei taas tuppukylä ja vain kesäisin kaunis kaupunki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti